Olen työkennellyt tietokoneiden ja tietojärjestelmien kanssa pitkään. Opiskellessani tietojenkäsittelytiedettä yliopistolla olin erityisen kiinnostunut siitä, miten verkkopalveluista saadaan ymmärrettäviä ja helppokäytöisiä. Aluksi puhuttiin käytettävyydestä, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksesta. Myöhemmin puhuttiin saavutettavuudesta eli siitä, kuinka kaikki pystyvät käyttämään samoja palveluita.
Meillä on erilaiset valmiudet käyttää teknisiä laitteita ja käsitellä niiden kautta esitettyä tietoa. Yhdellä on ikä heikentänyt näkökykyä, toisella on synnynnäinen näkövamma. Kolmennen on vaikea keskittyä ja neljäs ei kykene käyttämään nettisivustolla liikkumiseen hiirtä. Videosisällön lisääntyessä kuulemisen tueksi tarvitaan usein tekstitys. Kaikki eivät ole hyviä lukemaan ja hyötyvät selkeästä kielestä.
Hyvässä tietoyhteiskunnassa päätökset tehdään avoimesti ja perustuen parhaaseen käytössä olevaan tietoon. Kaikilla kuuluu olla mahdollisuus osallistua tasavertaisesti, samoin tiedoin samoin oikeuksin. Vaikeat verkkopalvelut ovat byrokratian portinvartijoita – hyvin toimivat avaavat portin tasavertaiselle yhteiselle tekemiselle.
Monet ihmisen arkeen liittyvät verkkopalvelut ovat kuntien tilaamia ja tuottamia. Niiden laatuun voi vaikuttaa kunnallisessa päätöksenteossa.
Uusimmat kirjoitukseni aiheesta
- Kun politiikan pelaaminen ei kiinnosta, vähemmistö päättää
Porvoossa äänestettiin kunnallisvaaleissa 13.6. ja valtuustoon valittiin 51 edustajaa tekemään päätöksiä kuntalaisten verorahojen käytöstä. Puolueiden kannatuksesta laskettiin prosentteja, mutta kannatuksensa ylipäänsä ilmaisi vain reilu puolet äänioikeutetuista. Uudessa valtuustossa on teknisesti mahdollista, että enemmistöpäätöksen tekee kokoonpano, jota äänesti 9,73 prosenttia kunnan äänioikeutetuista. Puhuminen 9,73 prosentista on totta kai saivartelua, mutta ihan käytännössäkin enemmistöpäätöksiä tullaan tekemään alle… Jatka lukemista Kun politiikan pelaaminen ei kiinnosta, vähemmistö päättää - Vaalikynä: Tieto kuuluu kaikille
Tiedätkö miltä tuntuu lukea kaupungin raporttia, kun et voi tietää kumpi kaavion palkki on punainen ja kumpi vihreä? Suurin osa meistä ei tiedä, mutta tilastollisesti Porvoossa on punavihervärisokeita enemmän kuin asukkaita Hinthaarassa, Kerkkoossa ja Ilolassa yhteensä. Valtuustossa värisokeita olisi tilastojen perusteella kaksi tai kolme. Porvoon kaupunki tarjoaa kuntalaisille Dynasty-tietopalvelussa vapaasti luettavaksi paljon esityslistoja ja muita… Jatka lukemista Vaalikynä: Tieto kuuluu kaikille - Vaalikynä: Porvoon digiohjelma ja kokeilukulttuuri
Porvoon Digiohjelmasta löytyy paljon teknologiayritysten myyntipuhetta. Digitalisaatiossa kokeileva kulttuuri ei kuitenkaan ole valmiiden ohjelmistojen käyttöönottoa eikä sitä, että etsitään käyttökohteita kulloisellekin trenditeknologialle. Yritykset, jotka myyvät trenditeknologiaa kulkevat helposti rahapussi edellä. Rahapussia pidetään takataskussa ja niinpä kiivetään puuhun takalisto edellä. Digiohjelmassa mainittu Sipilän hallitus toimi suuryritysten ehdoilla, mikä näkyi usein lähestymistavoissa, vaikka teemat olivat ajankohtaisia. Verorahojen… Jatka lukemista Vaalikynä: Porvoon digiohjelma ja kokeilukulttuuri - Lukijalta: Ihmisen näköinen tietoyhteiskunta
Trendisana digitalisaatio kirjaimellisesti tarkoittaa asioiden muuttamista numeroiksi. Koska ihmistä ei voi muuttaa numerosarjaksi, käytän itse mieluummin vanhempaa termiä tietoyhteiskunta. Tietoyhteiskunnassa keskeistä on ihmisen pääsy tietoon, ei se miten tieto on tallennettu. Tietoyhteiskunnassa on toki digitaalisia palveluita. Niiden toteutusta säätelee digipalvelulaki ja osin kielilaki. Digipalvelulain sisältö on määrätty EU-tasolla, mutta digipalveluita tarjoavat kunnat ja kuntayhtymät ovat… Jatka lukemista Lukijalta: Ihmisen näköinen tietoyhteiskunta