En syö eläimiä – koska minun ei ole pakko, en halua. Minusta eläimen tappaminen muuten kuin pakon edessä on väärin. Yhteiskunnan mittakaavassa kysymys eläinten oikeuksista on kuitenkin vaikeampi, koska eläinten kasvattaminen ja tappaminen on edelleen läsnä monessa elinkeinossa ja vapaa-ajan aktiviteetissa. Maailma ei muutu kerralla, mutta muutokset ovat kuitenkin väistämättömiä. Yritetään siis vaikuttaa muutosten suuntaan.
Vähän vanhemmat ihmiset muistavat ajan, jolloin puhelimia oli yksi per koti ja puhelut kulkivat seinässä olevan johdon kautta. Kaikkein vanhimmat muistavat ajan, jolloin tärkein kulkuväline oli auton sijaan hevosvaunut. Sata vuotta sitten koko Suomessa oli vielä alle 2000 autoa. Myös maamme ruokakulttuuri on kokenut monia muutoksia. Suomen ensimmäinen hampurilaisravintola avattiin samalla vuosikymmenellä, kuin itse synnyin ja ensimmäinen pizzeria sitä edeltävällä. Nyt nämä ravintolatyypit täyttävät kaupunkien katukuvan. Yksi tuleva muutos koskee kasvisruokaa.
Ympäristön kantokyvyn ja ruoan riittämisen kannalta siirtyminen pääosin kasvisruokaan on välttämätöntä. Vastavasta syystä ajoneuvoteollisuus on kehittänyt polttoainetta säästäviä ja vähäpäästöisiä autoja. Sen paremmin öljyä kuin viljelysmaata ei riitä ikuisesti. On otettava kaikki hyöty irti siitä, mitä planeetalla on tarjota. Eläinten rehu vaatii enemmän peltoja, kuin kasvisruoka. Syöjälle kasviruokaan siirtyminen on oikeastaan pienempi muutos kuin hampurilaisen saapuminen. Kasviksista voi tehdä melkein minkä tyylistä ruokaa tahansa. Nyt tätä kirjoittaessani minulla on uunissa nyhtökaurasta tehty karjalanpaisti. Kasvisruoan makuun voi vaikuttaa ruokaa valmistettaessa ja siitä saa helposti terveellistä. Itse noudatin myös maajoukkueurheilijana vegaanista ruokavaliota, samoin kuin esimerkiksi yleisurheilun maailmanmestari Carl Lewis huippuvuonnaan 90-luvulla tai formulakuski Lewis Hamilton nyt. Isoin kysymys kasvisruokaan siirtymissä on jälleen raha. Kasviruokaan siirtyminen vaikuttaa monen ihmisen elinkeinoon.
Lihan ja maidon tuotanto ei nykyisellään toimi normaalin markkinatalouden ehdoilla. Karjatalous saa verorahoista tukea tuotantoon ja markkinointiin, ja karjataloutta tuodaan myös kuntien ruokapalveluihin valtionavun turvin. Karjataloudella on kuitenkin selvästi vahingollisia vaikutuksia ympäristölle ja samoilla verorahoilla voitaisiin edistää ruokavaliota, joka on sekä ympäristöystävällinen että terveellinen
Olemme nyt lähellä sitä aikaa, kun karjataloudelle väistämättä käy kuten aikoinaan vossikoille. Hevosvaunujen kuljettajat joutuivat opettelemaan uuden tavan harjoittaa elinkeinoaan, kun maailma ympärillä muuttui. Kasvisruoan lisäämisen kanssa yhteiskunnan on pakko reagoida ympärillä tikittävään ekologiseen kelloon. Hallittu muutos on kaikille toimijoille paras ratkaisu. Kunnan osalta kouluruokailu on hyvä paikka vaikuttaa tulevaisuuteen vähän kerrallaan.