Porvoossa äänestettiin kunnallisvaaleissa 13.6. ja valtuustoon valittiin 51 edustajaa tekemään päätöksiä kuntalaisten verorahojen käytöstä. Puolueiden kannatuksesta laskettiin prosentteja, mutta kannatuksensa ylipäänsä ilmaisi vain reilu puolet äänioikeutetuista. Uudessa valtuustossa on teknisesti mahdollista, että enemmistöpäätöksen tekee kokoonpano, jota äänesti 9,73 prosenttia kunnan äänioikeutetuista. Puhuminen 9,73 prosentista on totta kai saivartelua, mutta ihan käytännössäkin enemmistöpäätöksiä tullaan tekemään alle… Jatka lukemista Kun politiikan pelaaminen ei kiinnosta, vähemmistö päättää
Kategoria: Tietoyhteiskunta
Vaalikynä: Tieto kuuluu kaikille
Tiedätkö miltä tuntuu lukea kaupungin raporttia, kun et voi tietää kumpi kaavion palkki on punainen ja kumpi vihreä? Suurin osa meistä ei tiedä, mutta tilastollisesti Porvoossa on punavihervärisokeita enemmän kuin asukkaita Hinthaarassa, Kerkkoossa ja Ilolassa yhteensä. Valtuustossa värisokeita olisi tilastojen perusteella kaksi tai kolme. Porvoon kaupunki tarjoaa kuntalaisille Dynasty-tietopalvelussa vapaasti luettavaksi paljon esityslistoja ja muita… Jatka lukemista Vaalikynä: Tieto kuuluu kaikille
Vaalikynä: Porvoon digiohjelma ja kokeilukulttuuri
Porvoon Digiohjelmasta löytyy paljon teknologiayritysten myyntipuhetta. Digitalisaatiossa kokeileva kulttuuri ei kuitenkaan ole valmiiden ohjelmistojen käyttöönottoa eikä sitä, että etsitään käyttökohteita kulloisellekin trenditeknologialle. Yritykset, jotka myyvät trenditeknologiaa kulkevat helposti rahapussi edellä. Rahapussia pidetään takataskussa ja niinpä kiivetään puuhun takalisto edellä. Digiohjelmassa mainittu Sipilän hallitus toimi suuryritysten ehdoilla, mikä näkyi usein lähestymistavoissa, vaikka teemat olivat ajankohtaisia. Verorahojen… Jatka lukemista Vaalikynä: Porvoon digiohjelma ja kokeilukulttuuri
Lukijalta: Ihmisen näköinen tietoyhteiskunta
Trendisana digitalisaatio kirjaimellisesti tarkoittaa asioiden muuttamista numeroiksi. Koska ihmistä ei voi muuttaa numerosarjaksi, käytän itse mieluummin vanhempaa termiä tietoyhteiskunta. Tietoyhteiskunnassa keskeistä on ihmisen pääsy tietoon, ei se miten tieto on tallennettu. Tietoyhteiskunnassa on toki digitaalisia palveluita. Niiden toteutusta säätelee digipalvelulaki ja osin kielilaki. Digipalvelulain sisältö on määrätty EU-tasolla, mutta digipalveluita tarjoavat kunnat ja kuntayhtymät ovat… Jatka lukemista Lukijalta: Ihmisen näköinen tietoyhteiskunta