Suomessa on kaksi kaupunkia, joista löytyy sekä japanilaisen jousiammunnan että miekkailun seurat. Molempien lajien kyudon ja kendon harrastus Suomessa myös alkoi Porvoosta 80-luvulla. Kyudon kautta alkoi myös oma erityinen suhteeni tähän kaupunkiin – jo kauan ennen kuin asetuin tänne asumaan. Uuden aloittaminen vaatii aina innostusta ja usein riskin ottamista. Jatkaminen vaatii sinnikkyyttä ja sitoutumista, sillä… Jatka lukemista Se alkoi Porvoosta
Kuukausi: tammikuu 2021
Lautasmallit tukiaisten tuolta puolen
En syö eläimiä – koska minun ei ole pakko, en halua. Minusta eläimen tappaminen muuten kuin pakon edessä on väärin. Yhteiskunnan mittakaavassa kysymys eläinten oikeuksista on kuitenkin vaikeampi, koska eläinten kasvattaminen ja tappaminen on edelleen läsnä monessa elinkeinossa ja vapaa-ajan aktiviteetissa. Maailma ei muutu kerralla, mutta muutokset ovat kuitenkin väistämättömiä. Yritetään siis vaikuttaa muutosten suuntaan. Vähän… Jatka lukemista Lautasmallit tukiaisten tuolta puolen
Ei yksi pääsky kesää tee
Kun kaupungit ovat pitkästä aikaa täynnä lunta, monelle tulee mieleen, että ehkä ilmastonmuutosta onkin liioteltu. On kuitenkin syytä muistaa, että ei yksi pääsky kesää tee – eikä yksi tuisku tee tyhjäksi ilmastonmuutosta. Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin ja viime vuosisadan alusta vuoden keskilämpötilat ovat nousseet parilla asteella. Vaikka pihalla voi tänään peuhata samalla tavalla kuin… Jatka lukemista Ei yksi pääsky kesää tee
Lukijalta: Ihmisen näköinen tietoyhteiskunta
Trendisana digitalisaatio kirjaimellisesti tarkoittaa asioiden muuttamista numeroiksi. Koska ihmistä ei voi muuttaa numerosarjaksi, käytän itse mieluummin vanhempaa termiä tietoyhteiskunta. Tietoyhteiskunnassa keskeistä on ihmisen pääsy tietoon, ei se miten tieto on tallennettu. Tietoyhteiskunnassa on toki digitaalisia palveluita. Niiden toteutusta säätelee digipalvelulaki ja osin kielilaki. Digipalvelulain sisältö on määrätty EU-tasolla, mutta digipalveluita tarjoavat kunnat ja kuntayhtymät ovat… Jatka lukemista Lukijalta: Ihmisen näköinen tietoyhteiskunta